Hunajahotelli Nuuksiossa
🌼 Tee ympäristöteko ja tue luonnon monimuotoisuutta 🌼
Hotelli Nuuksio tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tehdä konkreettisen ympäristöteon hankkimalla oman mehiläispesän. Yksi mehiläispesä voi sisältää jopa 50 000 mehiläistä, jotka pölyttävät miljoonia kukintoja vuodessa, edistäen näin luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemin hyvinvointia.
Korpikuusikon Hunaja on suomalainen yritys, joka on sitoutunut vastuullisuuteen ja luonnon hyvinvointiin. Heidän mehiläispesänsä ovat osa tätä sitoumusta, ja ne tarjoavat yrityksille mahdollisuuden osallistua luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Mehiläispesän hankkiminen ei ainoastaan tue ympäristöä, vaan se on myös arvokas ja ainutlaatuinen yrityslahja, joka viestii vastuullisuudesta ja ympäristöarvoista
Hankkimalla oman mehiläispesän annat luonnolle lisää pölyttäjiä, edesautat monimuotoisen luonnon kasvua ja turvaat samalla ruoantuotannon ketjua sen ensiportaalla – pölytyksessä. Tämä on konkreettinen tapa tehdä hyvää ja samalla tarjota yrityksellesi positiivista näkyvyyttä
Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä sähköpostitse ja tiedustele oman mehiläispesän hankintamahdollisuuksia: myynti@hotellinuuksio.fi
Mitä mehiläiset tekevät talvella?
Mehiläiset talvehtivat talvipallossa, jossa siipilihaksiaan värisyttämällä ne pitävät pesänsä lämpimänä ja hengissä aina kevääseen saakka. Pallo muodostuu kun ulkolämpötila tippuu lähelle nollaa. Mitä kovempi pakkanen, sitä tiiviimpi on mehiläisten muodostama talvipallo. Vaikka ulkona olisi paukkupakkaset, niin pallon keskellä on aina noin +20 astetta lämmintä. Emo talvehtii pallon keskellä. Työmehiläiset puolestaan vaihtavat pallossa paikkaa siirtyen kylmästä ulkoreunasta aina lähemmäksi lämmintä talvipallon keskustaa. Mehiläiset eivät mene siis horrokseen vaan tekevät talvellakin töitä lämmittämällä pesäänsä. Talvehtivien mehiläisten elinikä voi olla jopa 6 kuukautta, siinä missä kesämehilästen keskimääräinen ikä on noin 6 viikkoa. Ero selittyy sillä, että talvehtivien mehiläisten ei tarvitse tehdä raskaita keruulentoja pesän ruokavaroja kartuttaakseen. Kovimmat työt on siis jo tehnyt talvimehiläisiä edeltänyt sukupolvi. Kaikessa mehiläisten toiminnassa kuvastuu sama filosofia: Jokainen teko tehdään seuraavan sukupolven hyvinvoinnin eteen. Talviruoaksi mehiläiset syövät hunajaa ja tarhaajan antamaa sokeria, muuttaen sen lentolihaksillaan lämpöenergiaksi. Toisin kuin ihmiselle, sokeri on mehiläiselle erinomaista talviravintoa, sillä se ei sisällä lainkaan hivenaineita tai mineraaleja ja muuttuu näin ollen 100% lämmöksi eikä kuormita mehiläisten ruoansulatuselimistöä.
Mitä mehiläispesässä tapahtuu maalis-huhtikuussa?
Puhdistuslento
Mehiläisten talven aikana syömä ruoka on muuttunut pesän lämmittämiseen käytettäväksi energiaksi.
Mehiläiset eivät kuitenkaan voi käydä tarpeillaan lämpötilan ollessa alle 5 astetta, joten ensimmäisen lämpimän kevätpäivän koittaessa, lähtevät mehiläiset ns. puhdistuslennolle tyhjentämään talven aikana täyttynyttä suoltaan.
Osa mehiläisistä jää sille matkalleen ja pesän edustalla voikin nähdä satoja kuolleita mehiläisiä. Tämä on täysin normaali ilmitö tähän aikaan vuodesta.
Talven aikana pesän pohjalle on kertynyt myös paljon roskaa ja kuolleita mehiläisiä, joita nyt ruvetaan mehiläisten toimesta siivoamaan ulos pesästä heti kun kelit lämpenevät.
Tiesitkö että: Talven aikana pesän väkiluku tippuu noin puoleen - Keväällä pesässä on noin 15 000 yksilöä.
Tiesitkö että: Talven aikana pesään on haihtunut noin 10 litraa vettä eli ämpärillisen verran! Vesi haihtuu talviruokaan sitoutuneen kosteuden vapautuessa pesään.
Siitepölyn keruu
Pesän aktiivisuus nousee puhdistuslennon jälkeen.
Kun valon määrä lisääntyy, ulkolämpötila nousee ja pesään tuodaan ensimmäiset siitepölykuormat niin emo saa signaalin, että uusi kesä on jälleen tulossa ja pesä tarvitsee lisää väkeä tulevaa pääsatoa varten. Emo alkaakin munimaan huomattavasti ahkerammin ja pesän ruoan kulutus nousee. Pesän väkiluku nousee jyrkästi kevään kehittyessä.
Mehiläiset käyttävät siitepölyä proteiinin lähteenä joten sen kysyntä räjähtää keväällä kun pesään tulee entistä enemmän toukkia joita työmehiläiset ruokkivat.
Leskenlehti, paju (kuva alla) ja voikukka ovat järjestyksessään kevään ensimmäisiä ja tärkeimpiä siitepölyä tuottavia kasveja. Tässä on myös syy, miksi voikukat ja pajut tulisi jättää rauhaan: ne ovat kevätkehityksen kannalta korvaamattomia ruoanlähteitä kaikille pölyttäjille.
Tiesitkö että: Jokaisella kasvilla on oma uniikki siitepölyn väri. Pajusta haettava siitepöly on tumman keltaista, voikukista haettava oranssia.
Tiesitkö että: Mehiläiset tekevät siitepölystä näyttäviä palloja jotka ne kuljettavat pesäänsä takajaloissaan.
Kesän kuulumiset
Kuten ihmisillä, niin myös mehiläisten työmoraalissa ja luonteissa on eroja. Keskimäärin mehiläispesä kerää noin 30-35kg hunajaa kesän aikana. Toiset pesät ovat luontaisesti työteliäämpiä ja voivat kerätä jopa 100kg hunajapotin tarhaajan kerättäväksi siinä missä toiset pesät eivät tuota mitään. Pesän aktiivisuuden määrittelevät emon, eli kuningattaren, välittämät feromonit.
Kesällä alkaa myös parveilukausi. Parveilu on mehiläisten luontainen tapa lisääntyä. Kun pesän väkiluku on noussut kohisten, voivat mehiläiset todeta että pesä on tarpeeksi vahva jakaantumaan. Tällöin vanha emo ja noin puolet mehiläispesän asukkaista jättää pesän etsiäkseen itselleen uuden kodin.
Ennen lähtemistään mehiläiset ovat alkaneet kasvattamaan pesään uutta kuningatarta joka syntyessään ottaa vallan vanhassa pesässä. Näin yhdestä elämästä tuli kaksi.
Parveilun estäminen (tai hallittu pesien lisääminen) on yksi mehiläishoitajan tärkeimmistä tehtävistä.
Mehiläiset keräävät 90% sadosta kesä-heinäkuun aikana. Hurjimpana satoaikana pesään voi kertyä yhdessä vuorokaudessa jopa 5kg hunajaa. Jotta kasvit voivat erittää mettä, tarvitaan sopivassa suhteessa sekä aurinkoa että vesisadetta. Mehiläiset eivät lennä vesisateella, pimeällä tai kovalla tuulella. Alkukesästä sää oli hyvin sateinen ja hunajan keruumatkat jäivät tekemättä. Heinäkuun helteillä haastetta tuo se, että liiallinen kuivuus estää kasveja tuottamasta mettä. Tänä kesänä pääsatokausi alkoi heinäkuun ensimmäisen viikon tienoilla, helteistä huolimatta. Vuonna 2024 pääsatokausi oli käytännössä jo ohitse heinäkuun alussa, vuodet eivät ole veljiä keskenään.
Suomessa pääsatokasvit ovat voikukka, vadelma, puolukka, horsma, apila, rypsi ja lehmus. Näistä lehmus on kaupunkimehiläisten suuri lempikasvi. Mehiläiset pitävät massiivista saman kasvin kukinnoista sen sijaan, että vierailisivat useassa eri kasvissa. Mehiläiset kommunikoivat hyvistä apajista kollegoilleen ns. mehiläistanssilla.
Kesän lopulla emo alkaa sopeuttamaan omaa munintaansa jotta talvehtimaan ei lähde liian suuri joukko mehiläisiä – tällöin pesä voisi kuolla nälkään.
Vaikka kesä onkin mehiläisten kulta-aikaa jolloin hunajaa virtaa pesiin, mehiläisten tärkein anti on kasvien pölytystyö, täysin korvaamaton lenkki ekosysteemissämme.
Mehiläiset ovat luonnon tärkeimpiä pölyttäjiä. Kesäkuukausina ne lentävät kukasta kukkaan keräten mettä ja siirtäen samalla siitepölyä kasvien välillä. Pölytys on tärkeää mm:
- Viljelykasvien satojen turvaamisessa. Monet hedelmäpuut, marjapensaat ja vihanneskasvit ovat riippuvaisia mehiläisten pölytyksestä, ilman niitä sadot jäisivät huomattavasti pienemmäksi.
- Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Villikukat ja metsän kasvit kukoistavat mehiläisten ansiosta, mikä puolestaan vahvistaa ekosysteemien kestävyyttä.
Faktoja mehiläisten kesäisestä työtahdista:
- Lentomatkat: Yksi työmehiläinen lentää kesän aikana noin 600 kilometriä kerätessään mettä ja siitepölyä. Tämä vastaa matkaa Helsingistä Rovaniemelle! Pesän noin 50 000 mehiläisen yhteislentomatka on siis valtava, noin 750 kertaa maapallon ympäri.
- Hunajantuotanto: Yksi mehiläispesä tuottaa keskimäärin 35 kiloa hunajaa vuodessa. Hunajan määrään vaikuttavat kesän sää, ravintokasvien runsaus ja mehiläisten terveys. Jokaista kerättyä kiloa kohden mehiläiset ovat itse syöneet kesän aikana noin 5 x hunajamäärän. Todellisuudessa pesien keskituotto on noin 150kg luokkaa.
- Mehiläiset keräävät mettä 2–3 kilometrin säteellä pesästään
- Yksi mehiläinen vierailee kesän aikana jopa miljoonassa kukassa.
- Helteillä mehiläiset jäähdyttävät pesää omalla "ilmastointijärjestelmällään" – ne levittävät vettä kennoihin ja tuulettavat siipillään mehiläispesän lentoaukolla luoden pesään viilentävää ilmavirtausta.